perjantai 28. kesäkuuta 2019

Kaneli ♥ Effe Balance

Yhteistyö Effe Balancen kanssa

Kaneli valittiin toukokuussa Effe Balancen brändilähettilääksi, eikä valinnasta mennyt aikaakaan, kun posti toi Kanelille testiin ison pullollisen kultaisena hehkuvaa Effe Balancen Effektri Equi omega-3 -öljyä. Kyseinen öljy vaikuttaa monipuolisesti ponin terveyteen ja hyvinvointiin, joten aloitimme tuotteen testaamisen suurella innolla.

Osana säännöllistä ja monipuolista ruokintaa Effetri Equi -öljy lisää joustavuutta ponin niveliin, jänteisiin ja lihaksiin sekä nopeuttaa palautumista fyysisen rasituksen jälkeen. Tämän lisäksi Effektri Equi -öljy tukee ponin luonnollista vastustuskykyä sekä edistää karvan, kavioiden ja ihon hyvinvointia. Tuotteen vaikutusten pitäisi alkaa näkyä kahden käyttöviikon kohdalla, joten odotukset öljylle olivat korkealla (pääset lukemaan edellisen postauksen tästä). Tässä postauksessa kerromme, millaisia vaikutuksia olemme havainneet Kanelissa tuotteen käytön aloituksen jälkeen.


Kaneli on käyttänyt Effetri Equi omega3 -öljyä nyt noin kuukauden ajan. Heti aluksi mainitsemme, että 1000ml pullo yllätti riittoisuudellaan ja pullosta on vieläkin yli puolet jäljellä! Effe Balancen verkkosivuilta löytyy kätevä annoslaskuri, joka laskee sopivan päiväkohtaisen annoksen öljyä ponin painon mukaan. Esimerkiksi Kaneli saa 300 kiloa painavana ponina päivittäin 15ml öljyä. Öljy on helppo annostella kätevän annostelusäiliön ansiosta, pullo on todella helppokäyttöinen ja mikä parasta - öljyä ei mene pisaraakaan hukkaan!

Kun olimme tutustuneet pulloon ja laskeneet Kanelille sopivan päiväannoksen, oli edessä jännittävin osuus: makutesti. Kaneli osaa olla varsinainen ronkeli ja monet herkut jäävät ponilta maistamatta, kun Kaneli sinnikkäästi pitää kiinni tutuista makumieltymyksistään. Kun ensimmäisen kerran lorautimme Kanelille Effeä väkirehujen sekaan, ehdimme jännittää ehkä sekunnin, mitä tapahtuu, kun Kaneli jo alkoi hotkia iltapalaansa. Tuote siis läpäisi Kanelin tiukan makutestin kiistatta, mikä ei todellakaan ole itsestäänselvyys.


Ratsukoulutuksen aloituksen myötä Kanelin fyysinen rasitus on lisääntynyt, joten on todella tärkeää, että Kaneli palautuu harjoitusten jälkeen hyvin. Effekti Equi -öljy tukee palautumista omalta osaltaan yhdessä riittävän levon ja maltillisen treenin kanssa. On kiva tulla tallille ja lähteä ratsastamaan, kun vastassa on iloinen ja hyvinvoiva poni, joka lähtee mielellään töihin ja liikkuu pontevasti. Öljy lisää myös ponin lihasten, nivelten ja jänteiden liikkuvuutta, mikä helpottaa ponin työskentelyä ja kehittymistä sekä pitää paikat vetreinä tasapainoisen liikunnan ja ruokinnan tukena.

Vaikka Kaneli on aina ollut kiiltäväkarvainen ja vahvakavioinen poni, huomaa Effetri Equi -öljyn aloituksen jälkeen karvapeitteessä ja jouhissa isoja muutoksia. Keväällä Kanelin harja oli huonossa kunnossa ja epätasainen ponin harrastettua omatoimista parturointia tarhakaverinsa kanssa. Öljyn aloituksen jälkeen harja kasvoi reilusti pituutta ja paksuutta - jopa niin paljon, että päädyimme leikkaamaan Kanelin runsaan jouhipehkon tilalle siistin ratsutukan. Myös karva on saanut lisäkiiltoa ja ponin iho voi hyvin, eikä kavioissakaan ole yhtä ainutta lohkeamaa. Öljyn vaikutukset näkyvät siis myös ulospäin, mikä on oikein tervetullutta plussaa.


Effekti Equi -öljy pääsi näyttämään meille myös kuntoutumista edistävää ominaisuuttansa, kun Kaneli oli ruunauksen jälkeen pari viikkoa sairaslomalla parantelemassa leikkaushaavojaan. Öljy tuki osaltaan ponin kuntoutumista leikkauksesta sekä ylläpitäen luonnollista vastustuskykyä, joten ohjeen mukaan Kaneli sai tupla-annoksen öljyä toipilasaikanaan. Ähkyriskin vuoksi Kanelin väkirehuannos täytyi muutenkin jättää tauolle sairasloman ajaksi, joten Effekti Equi -öljy oli meille oikea pelastus! Kaneli nimittäin muuttuu todella kiukkuiseksi jos ei saa aamu- ja iltapalaansa tuttuun aikaan, mutta ihmeeksemme sitä ei ole haitannut, vaikka ruoka-aikaan kippoon lorahti ainoastaan 15ml maistuvaa öljyä. 

Öljy osoittautui odotustemme mukaiseksi erinomaiseksi tuotteeksi ratsu-uransa alussa olevalle nelivuotiaalle, jonka koko keho joutuu tottumaan uudenlaiseen treeniin. Meille on erittäin tärkeää, että Kanelin nivelet, jänteet ja lihakset voivat hyvin ja saavat parhaan mahdollisen tuen palautumiseen. Yhdessä oikeanlaisen ruokinnan ja liikunnan kanssa öljy  tukee Kanelin kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, eli on nimensä veroisesti nestemäistä kultaa!

Käytätkö jo jotain öljyä ponisi ruokinnassa?

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Ruunaus

Kevään mittaan olemme kypsytelleet päätöstä Kanelin ruunaamisesta. Vaikka poni toimii meillä varsin hyvin orinakin, on harrasteorin pidossa aina riskinsä. Varsinkin viime keväänä meidän omistajien ollessa viikot opiskelu- ja työpaikkakunnilla huoli ponista oli arkisin kova. Aktiivisena ponina Kaneli kaipaa todella paljon tekemistä niin fyysisesti kuin henkisestikin tai se alkaa kerätä turhaa energiaa, joka purkautuu tietysti negatiivisena käyttäytymisenä. Muutoinkin murkkuikä tuntuu kolkutelleen Kanelilla koko kevään ajan ja se onkin testannut muita ihmisiä täysin arkisissa tilanteissa. Vastuu ponista on aina sen omistajilla, joten olemme joutuneet pohtimaan, mitä tapahtuu pahimmillaan jos poni yrittää päästä sitä käsittelevien ihmisen niskan päälle hormonihuuruissaan sekä sitä, saako nuori poni riittävästi reipasta liikuntaa pysyäkseen tyytyväisenä ja tasaisena.

Kanelillahan ei ole minkäänlaista jalostusarvoa, koska se on ristetytysponi. Olimme kuitenkin luvanneet sitä täksi kesäksi astutukseen ajatuksenamme ruunata poni vasta syksyllä. Kanelin oli kuitenkin hankala ottaa lunkisti sen luona vierailleen Ella-tamman kanssa (hän ei ollut herrasmies) ja koska meillä ei kotona pihatotallilla ole sopivia tiloja esimerkiksi liinoissa astutukseen, päätimme viheltää pelin seis ja aikaistaa ruunauspäätöstä. Alkukesä oli ajankohtana muutenkin sopiva, koska orin hormonit eivät suinkaan poistu elimistöstä ruunauksen yhteydessä, vaan kestää yhdestä kuuteen kuukautta, ennen kuin poni on täysi ruuna.


Miksi sitten halusimme ruunan syksyksi? Syksyn myötä Kanelin tallipaikka tulee vaihtumaan (tallipaikkasopimus on kirjoitettu jo toukokuussa, arvatkaa oliko vaikea olla tästä hiljaa) ja koska uudella tallilla on tuntitoimintaa ja tammoja, olisi meiltä todella edesvastuutonta puksuttaa orilla maneesissa muiden seassa. Mitä jos joltakulta pääsisi tamma irti? Mitä emme itse olisi tallilla ja joku loukkaantuisi? Muuttoon mennessä poni ehtinee siis ainakin hieman tasoittua ja pääsee tutustumaan uuteen elinympäristöönsä ilman stressiä tammoista. Nyt teitä alkoi varmasti kiinnostaa mille tallille Kaneli muuttaa, mutta paljastamme tämän vasta kun laidunloma loppuu ja muutto uudelle tallille tapahtuu.

Koska olimme yksimielisiä siitä, että suunnitelmiin kannattaa tehdä pikku muutos ja Kaneli ruunataan jo aiemmin, soitimme Oulun Hevosklinikalle ja varasimme ajan toimenpiteeseen. Halusimme, että Kaneli ruunataan klinikalla, sillä se on steriilimpää. Suljettu ruunaus pienentää haavan infektioriskiä sekä riskiä nivustyrään ja on muutenkin helpompi jälkihoitaa, joten korkeammasta hinnasta huolimatta halusimme ehdottomasti hoitaa toimenpiteen klinikalla.


Maanantai

Ruunauspäivää edeltävänä iltana kävimme hakemassa trailerin lainaksi ja testasimme, kuinka lastaus ja matkustus sujuvat. Kanelin edellinen trailerimatka oli sen tullessa meille kolme vuotta sitten, joten meillä ei ollut minkäänlaista kokemusta siitä, millainen lastautuja ja matkustaja Kaneli on (kasvattajan mukaan poni tosin matkusti pikkuvarsana hyvin). Lastauksessa ei ollut mitään ongelmaa, vaan Kaneli paineli suoraan koppiin (joskin hieman ihmetellen). Matkustamisessakaan ei ollut ongelmaa kun ajoimme pihaa ympäri poni kyydissä, joten laitoimme ponin yöpuulle ja herätyskellon soimaan aamuneljältä. 

Tiistai

Aamulla matkaanlähtö sujui ongelmitta ja jännityksestä huolimatta muistimme pakata mukaan kaiken tarpeellisen. Kaneli oli hieman kiukkuinen aikaisesta herätyksestä, mutta meni vauhdilla traileriin ja matka alkoi. Koska kyseessä oli Kanelin ensimmäinen pitkä matka kolmeen vuoteen, olimme varanneet 1,5 tunnin matkaan 3 tuntia aikaa yllätysten varalta. Aluksi pysähdyimmekin useamman kerran P-paikalle tarkastamaan ponin mielialan, mutta koska mitään katastrofia ei sattunut ja Kanelia ei vaikuttanut stressaavan, ajoimme loppumatkan yhtä soittoa. Perillä klinikalla olimme noin tunnin etuajassa, mutta se ei  haitannut, sillä saimme rauhassa huoltaa ponin ja stressailla operaatiosta.

Klinikan auetessa kävimme ilmoittamassa Kanelin saapuneeksi ja poni pääsikin oitis klinikkatalliin valmistautumaan toimenpiteeseen. Ennen ruunausta ponille tehtiin rutiinitoimenpiteet, kuten sydämen kuuntelu ja kuumeen mittaaminen sekä penisiliiniallegiatesti. Seuraavaksi meille jo kerrottiinkin, että Kaneli leikattaisiin pian, joten saisimme mennä pariksi tunniksi omille teillemme ja meille soitettaisiin, kun Kaneli on valmis lähtemään kotiin. Leikkaus sujui erittäin hyvin ja juuri kun saimme lounaan syötyä ja kahviteltua meille soitettiin, että poni on valmis lähtemään kotiin. Klinikalta vinkkaan siirtyi oppikirjan mukaan operoitu tuore ruuna, joka oli vielä vahvasti rauhoittavan vaikutuksen alla.

Kotimatkan päätöspisteenä ei ollutkaan meidän kesäpihatto, vaan Kaneli pääsi viettämään sairaslomaansa vuokratallille, jolla se oli edeltävätkin talvet asunut. Väsynyt poni jäi karsinaan lepäilemään kun me omistajat kävimme palauttamassa vinkan ja järjestämässä Kanelin lääkkeet sopivaan paikkaan satulahuoneessa. Ensimmäinen päivä ruunana sujui hyvin: leikkauksen jälkeen poni sai luvan syödä neljän tunnin kuluttua ja ruoka maistui hyvin. Illalla Kaneli sai myös ensimmäisen antibioottinsa, ja lääke hujahti ponin suuhun kuin suurikin herkku. Ilta menikin kokonaan tallilla, ja koska poni oli hyvävointinen, jätimme sen yöksi nukkumaan. 


Keskiviikko

Ruunauksesta seuraavana aamuna poni oli edelleen hyvävointinen ja se söi ja joi reippaasti. Yön aikana kakkaa ja pissaa oli tullut hyvin ja poni oli normaalilämpöinen, joten kaikki vaikutti normaalilta. Päiväheiniä poni alkoi mussuttaa tyytyväisenä, mutta kun parin tunnin päästä tulimme tarkastamaan ponin vointia, huomasimme, että lähes puolet heinästä oli syömättä. Kaneli ei ole koskaan jättänyt ruokiaan syömättä, joten hälytyskellot alkoivat oitis soida. Soitimme eläinlääkärille, joka kehotti antamaan Kanelille toisen annoksen kipulääkettä ja tarkkailemaan tilannetta parin tunnin välein. Paria tuntia ei ehtinyt kulua, kun Kaneli jo näykki kylkiään ja halusi makuulle, joten soitimme uudelleen eläinlääkärille, joka antoi luvan mennä kävelyttämään Kanelia tikeistä huolimatta siihen saakka, kunnes hän ehtisi paikalle. Ensiapuna kävelytys toimi mainiosti. Aluksi Kaneli pääsi makuulle asti kerran, mutta nousi ylös kun sitä napakasti pyydettiin ja käveli tämän jälkeen kivuista huolimatta kiltisti eläinlääkärin tuloon saakka.

Eläinlääkäri vahvisti epäilyksemme: Kanelilla oli lievä ähky tekemässä tuloaan. Ponin syke oli hieman normaalia korkeampi, mutta suoliäänet kuuluivat hyvin. Koska Kaneli oli juonut huonosti ja ripuloinut iltapäivän aikana, annettiin sille nenä-mahaletkun kautta muutama litra nesteytystä sekä vahva kipupiikki. Loppuillaksi ja yöksi  eläinlääkäri määräsi kävelytystä, sillä leikkaushaavat olivat siistit ja hyvin parantumaan lähteneet. Yö sujuikin vuoroin tunnin nukkumisella ja tunnin poninhoidolla, pääasia oli, ettei ähky pääsisi pahenemaan. Aamuyöstä ponin vointi oli jo selvästi kohentunut, sillä se halusi itse syömään ja juomaan, kakkasi normaalisti ja käveli reippaasti. Pahin vaihe saatiin onneksi selätettyä!

Torstai

Torstaiaamuna poni oli edelleen nuupea yön valvomisesta ja ähkyilystä, mutta söi ja joi mielellään päästessään ulkotarhaan. Sairaskarsinassa seisoskelu ei selvästikään sopinut ponille, joten ähkyriskin pienentämiseksi saimme luvan pitää Kanelia pieniä aikoja sairastarhassa muutamaa päivää aikaisemmin. Torstaina aamupalan jälkeen Kaneli pääsi vielä painesiteiden poistoon. Olimme jo varautuneet siihen, että Kaneli ei anna koskea leikkausalueeseen ilman rauhoitusta, mutta poni antoi omistajan poistaa painesiteet hienosti tikkien päältä. Ruunaushaavat olivat todella siistit ja hyvin parantuneet, mistä olimme todella iloisia. Torstaina ponia kävelytettiin varuiksi pitkin päivää, mutta yöllä tallille ei tarvinnut enää raahautua tunnin välein, sillä ponin elintoiminnot ja ruokahalu olivat normaalilla tasolla.


Viikonloppu

Perjantaina poni oli jo entisellään, joten viikonloppu sujui hyvissä merkeissä. Leikkaushaavat näyttivät siisteiltä ja hyvin parantuneilta ja Kanelin yleisolemus oli pirteä ja reipas. Sunnuntaina poni sai lääkekuurinsa viimeisen antibiootin sekä kipulääkkeen, mutta ponin ruumiinlämpöä tulee seurata rutiininomaisesti vielä viikon ajan. Kuumeen mittaaminen on Kanelista inhottavaa, mutta onneksemme se antaa hoitaa toimenpiteen ainoastaan hapanta naamaa näyttämällä ja häntää viuhtomalla. 

Tuleva viikko

Tänään maanantaina poni saa muuttaa takaisin pihattotallille. Laitumelle poni ei pääse oitis rallittamaan, vaan sille on rajattu pienempi jaloittelutila tallin edustalle. Näin energiaa ei mene riekkumiseen, mutta poni saa silti tarpeeksi käyskentelyä, ilman, että tikit posahtavat auki tai että ähky uusisi. Tulevan viikon Kaneli saa vielä lepäillä ja toipua, mutta juhannuksen jälkeen palaamme rauhallisesti takaisin normaaliarkeen aloittaen kevyistä ajolenkeistä.

Mitä odotamme jatkolta?

Nyt kun Kaneli on ruunattu, vähenee ainakin omistajien steressi siitä, kuinka poni pärjää muiden kanssa (tai muut ponin). Ruunaus tuo toivon mukaan Kanelille sellaista yleistä tasaisuutta ja varmuutta, että uskallamme alkaa jossain vaiheessa tulevaisuutta kaavailemaan sille sopivan ratsastajan löytymistä. Toivomme kuitenkin, ettei ponista tule laiskaa ja mukavuudenhaluista laahustajaa, vaan korkea työmoraali, vauhti ja into sekä pilke silmäkulmassa säilyvät ponissa. Syksyn tullen odotamme, että Kaneli pääsee tutustumaan maneesi-elämään sekä maastoiluun yhdessä muiden hevosten kanssa ja uskomme, että Kanelin on helpompi nauttia ponikavereiden seurasta kun se on ruuna.

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Summer bucket list

Parin viikon päästä ollaan jo kesälomalla ja Kaneli pääsee nauttimaan päivittäin omistajiensa seurasta kotilaitumellaan. Kesä ei tietystikään ole mitään ilman kunnon hevosseikkailuja, joten edellisvuosien tapaan laadimme tällekin kesälle "summer bucket listin" eli listan asioista, joita haluamme Kanelin kanssa tehdä kesän aikana.
Tässäpä siis Kanelin summer bucket list!



[] Uittaminen
Toivomme ehdottomasti hellekesää, sillä meidän tallin lähellä on aivan ihana uittopaikka. Uitimme Kanelia kyseisellä montulla ensimmäistä kertaa viime kesänä ja Kaneli rakasti uimista. Tulevana kesänä on siis suunnitelmissa pulikoida ponin kanssa enemmänkin.

[TEHTY] Yömaasto
Edelliskesän summer bucket listin ehdoton ykkönen! Viime kesänä Kaneli suoriutui yömaastosta varsin mallikkaasti, vaikka omistajia alkoikin hieman karmia sumuinen metsä keskiön jälkeen. Enää meillä ei ole käytössä koppakärryjä, joten yömaastoa ei voida toteuttaa täysin edellisvuoden tapaan, mutta eiköhän me jotain keksitä!

[TEHTY] Este-ennätys 
Viime kesänä Kaneli pomppasi summer bucket listin innoittamana 70 senttisen pystyesteen, joten tänä kesänä laitetaan tietysti paremmaksi!

[TEHTY] Ratsain laukkaaminen 
Kesällä Kanelilla tullaan ratsastamaan pääasiassa maastossa, eikä maastoilu ole mitään ilman kunnon laukkaamista. Pitäisikö ekat laukat videoida Instaan?

[] Yö tallilla 
Missä vaiheessa ihminen on liian vanha yöpymään tallilla? Meidän kesäpihaton satulahuone suunniteltiin rakennusvaiheessa sen verran isoksi, että siellä mahtuu tarvittaessa  yöpymään. Täytynee siis pitää pyjamabileet tai leffailta ponin kanssa.

[TEHTY] Trailerimatka 
Kaneli ei ole vielä kertaakaan matkustanut trailerilla meille saapumisen jälkeen. Ensi kesänä on ryhdistäydyttävä ja opettava ponille lastautumisen salat ja kuljetuskäytös. Lastausopetus nelivuotiaana, uhka vai mahdollisuus?

[TEHTY] Ratsastusta riimulla ja narulla 
Tätä ei vielä lähdetä testaamaan maastossa, mutta ponin kuuliaisuus ilman suitsia ja satulaa on toki selvitettävä. Edes käynnissä.

[TEHTY] Kanelille kesäheilan hankkiminen
Kaneli on tullut siihen ikään, että tyttöystävän hankkiminen on ajankohtaista. Monet tammat ovatkin laittaneet omistajiensa avustuksella Kanelille treffiehdotuksia ja muutama laatuleidi onkin kelpuuttanut Kanelin tiukan seulan. Kesätreffit sovittu!

[] Onnistuneet kesäkuvat
Koska kesä kiitää ohitse nopeaa ja pian ollaankin keskellä syksyn sateita, on tärkeää, että ponista saadaan taltioitua kunnon kesäpotretit. Niitä sitten jaetaan somessa koko pitkä talvi ja kaipaillaan kesää.

[] Q&A livevideo Instassa 
Videoita, Youtubekanavaa ja Instaliveä toivotaan jatkuvalla syötöllä. Koska olemme täysi-ikäisiä, eikä työ- ja opiskelukiireiden vuoksi aikaa videoiden tekoon arkisin ole, päätimme ottaa itseämme niskasta kiinni ja pitää kesällä ainakin yhden kunnon Instaliven, jossa vastailemme poniin liittyviin kysymyksiin. Tästä sitten lisää myöhemmin.

Kuvat: Sofia Kuusela

Mitä sun summer bucket listiltä löytyy?

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Nestemäistä kultaa ponille?

Yhteistyö Effe Balancen kanssa


Viime viikolla saimme superkivan yhteydenoton, Kaneli nimittäin valittiin Effe Balancen brändilähettilääksi! Effe Balance Oy markkinoi Effektri Omega-3 -ravintoöljyä eläimille Suomessa ja Ruotsissa. Tuotekehitys ja tutkimus on toteutettu yhdessä norjalaisten, islantilaisten, saksalaisten  ja hollantilaisten huippuosaajien toimesta, tavoitteena vaikuttaa eläinten terveyteen optimoimalla ruokinnan sisältämiä välttämättömiä rasvahappoja. Tuote on 100% luonnonmukainen ja sitä on saatavana hevosten lisäksi myös  kissoille ja koirille.

Yhteistyön myötä Kanelin ruokintaan tullaan siis lisäämään kyseinen öljy, joka vaikuttaa monipuolisesti hevosen terveyteen ja hyvinvointiin. Osana säännöllistä ja monipuolista ruokintaa öljy lisää joustavuutta niveliin, jänteisiin sekä lihaksiin sekä nopeuttaa palautumista fyysisen rasituksen jälkeen. Mielestämme tämä tekee öljystä erinomaisen tuotteen nuorelle ponille ratsukoulutuksen ollessa aluillaan, sillä koko ponin keho joutuu uudenlaiseen rasitukseen. On siis tärkeää, että nivelet, jänteet ja lihakset voivat hyvin ja saavat parhaan mahdollisen tuen palautumiseen.

Yllämainittujen ponin hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden lisäksi Effektri Equi -öljy tukee luonnollista vastustuskykyä sekä edistää karvan, kavioiden ja ihon hyvinvointia. Onneksemme Kaneli ei ole koskaan sairastellut, mutta iän karttuessa vieraissa paikoissa käyminen ja riski altistua erilaisille pöpöille kasvaa. Ennakointi on paras tapa välttää sairastuminen, joten vastustuskykyä lisäävä tuote ruokavaliossa on mitä kätevin keino välttää sairastelut. Kiiltävämpi karva, terveempi iho ja vahvemmat kaviot eivät myöskään ole pahitteeksi!

Effektri Equi -öljy on tarkoitettu päivittäiseen käyttöön terveellisen ja monipuolisen ruokinnan tueksi. Positiiviset muutokset alkavat näkyä muutamassa viikossa, eli jatkopostauksia aiheesta on tulossa, kunhan pääsemme aloittamaan öljyn käytön Kanelin ruokinnassa. Mielestämme tuote on kaikin puolin ihanteellinen tukemaan nuoren ponin hyvinvointia, kasvua ja kehitystä ja uskomme sen sopivan täydellisesti Kanelille! 


perjantai 3. toukokuuta 2019

Elämää nuoren orin kanssa

Miten elämä orin kanssa eroaa tamman tai ruunan omistamisesta?

Kiltti ori - vai hyväkäytöksinen poni?

Kevät on tullut ja tämä näkyy Kanelin käyttäytymisessä innokkuutena ja energisyytenä. Kaneli 4-vuotias ori, joten vaikka se on kuuliainen ja helposti käsiteltävä nuori, tuo sen sukupuoli mukanaan tiettyjä haasteita sekä varotoimenpiteitä ympäri vuoden. 

Vaikka ori on tavallinen hevonen siinä missä ruuna tai tammakin, olisi vastuutonta ajatella, ettei oria tarvitse käsitellä mitenkään erillä tavalla kuin tammoja tai ruunia. Ori on aina arvaamaton, vaistojansa ja hormoneitansa kuunteleva eläin, joka voi  yllättää tutun ja kokeneenkin käsittelijän äkkiarvaamatta. Varsinkin nuoren orin kanssa turvallisuus tulee ennen kaikkea, sillä kotioloissa kiltisti käyttäytyvä nuori mies saattaakin vieraassa paikassa täysin odottamatta "hullaantua" uusista hajuista ja menettää itsehillintänsä. Tällöin syntyy helposti ja nopeasti vaaratilanteita. 

Kaneli on niin sanottu helppo ori. Orimainen se on tietysti, mutta orimaisuus ei haittaa sen elämää tai keskittymistä. Olemme panostaneet Kanelin hevosmiestaitoiseen ja johdonmukaiseen kohteluun siitä saakka, kun se tuli meille. Hyvät kokemukset ihmisen kanssa ovat tehneet Kanelista luottavaisen ja yhteistyöhaluisen ponin, joka pitää meitä omistajia luotettavina ja oikeudenmukaisina laumanjohtajina. Harrastaessa Kaneli keskittyy mielellään kanssamme toimimiseen, eikä ala kokeilla rajojaan. Olemme kuitenkin huomanneet, että Kaneli muuttuu helposti omistajien kiltistä pojasta oikeaksi kauhukakaraksi, mikäli sitä käsittelee epävarma henkilö (onko tämä sitten sitä oriutta, poneutta vai nuoruutta?). Kanelin käsittelyssä olemme todella tarkkoja - orille (tai muillekaan hevosille) ei saa menettää hermoja tai raivostua, vaan sitä käsiteltäessä on oltava pehmeä, varma ja johdonmukainen. Ystävällisyys, uteliaisuus, rohkeus ja motivoituneisuus ovat luonteenpiirteet, jotka haluamme säilyttää Kanelilla.

Nuorelle orille on erittäin tärkeää, että sillä on riittävästi tilaa liikkua, laadukasta ravintoa sekä lajitoverin seuraa. Kun hevonen saa toteuttaa luonnollisia tarpeitaan (=nuoren orin on saatava leikkiä ja harjoitella voimien mittelöintiä) se on tyytyväinen ja helppo kouluttaa. Onkin tärkeää, että ori opetetaan pienestä pitäen käytöstavoille. Alusta saakka olemme vaatineet Kanelilta asiallista käytöstä: riimussa kuljetaan ihmisen määräämää tahtia, jalat nostetaan kiltisti ja paikallaan seisotaan niin kauan kuin on tarvis. Näitä periaatteita noudattamalla tyytyväisen nuoren oriin ajo-opetus sekä ratsastajaan totuttaminen kävi kuin leikki, eikä se ole pyrkinyt missään vaiheessa ylittämään sille asetettuja rajoja. 

Näin kuuliaisen orin kanssa ei tarvitse varautua yllätyksiin - vai tarviiko?

Turhia riskejä emme kuitenkaan halua ottaa, vaikka Kaneli onkin nöyrä ja miellyttämishaluinen. Kanelia käsiteltäessä keskitytään aina poniin: ei ympäristöön, kännykkään tai tallikaveriin. Syksyllä ja talvella ponia voidaan taluttaa huoletta tavallisella riimunnarulla, mutta keväällä ja kesällä hormonien hyrrätessä käytetään ketjunarua. Ei siksi, että poni automaattisesti hölmöilisi, vaan jos jotain tapahtuu ja tarvitaan jämäkämpiä otteita. Kentällä portit ovat aina kiinni, vaikka vain juoksuttaisimme. Kun ponilla lähdetään ajamaan tallin ulkopuoliselle ajolenkille tai maastoon, käytössä on aina sekki ja potkuremmi sekä raippa niin ponin nuoren iän kuin oriina eteen tulevien mahdollisten houkutusten vuoksi. 350 kiloista villiintynyttä pientäkään oria ei ole helppo hallita jos maastossa tulee vastaan naisellinen ruuna tai ihanan tuoksuinen tamma. Onneksi tähän saakka hullaantumisia ei ole tapahtunut ja lieviin himmailuihin on tepsinyt omistajan napakka äänellä komentaminen. 

Kotona elämä Kanelin kanssa on todella helppoa. Pienellä yksityistallilla ei ole yhtäkään tammaa (eikä Kaneli välitä naapurin tammoista), joten se saa viettää stressitöntä poikamieselämää. Tutut arkiset rutiinit ovat sille hyväksi ja pitävät sen elämän hevosen näkökulmasta tuttuna ja turvallisena. Vieraissa paikoissa Kaneli on käynyt jonkin verran, ja olemme olleet joka kerta yllättyneitä siitä, kuinka fiksusti nuori ori on käyttäytynyt. Vieraassakin paikassa Kaneli keskittyy hyvin ihmiseen, joskin se kyllä ilmoittaa muille hevosille saapuneensa paikalle nousemalla pystyyn ja hirnumalla kimeästi. Kun Kaneli on saanut hoitaa omat ilmoituksensa, se palaa oitis työmoodiin ja tekee pyydetyt asiat venkoilematta. Vieraassa paikassa ponin käsittelijällä on kuitenkin oltava silmät selässä - ei siksi, että Kaneli vetäisi överiksi, vaan siksi, että toisinaan muut hevoset saatetaan taluttaa liian lähelle oria tai jollakin voi päästä vaikkapa tamma karkuun. 

Toivoisimme ihmisiltä hieman vähemmän ennakkoluuloja oreja kohtaan. Yleisin kysymys, joka Kanelin Instagramissa esitetään on "Onko se kiltti kun se on ori?" ja yleisin kommentti, joka Kanelista todetaan on "Onpa se kiltti oriksi!". Hevonen ei ole koskaan ilkeä, vaan ainoastaan kokematon, epäjohdonmukainen, pelokas tai aggressiivisesti toimiva ihminen saa hevosen huonot puolet esiin. Esimerkiksi meille omistajille Kaneli on helppo ja toimiva, sillä olemme kouluttaneet sen itse ja poni ymmärtää, mitä siltä pyydämme. Uuden, hieman epävarman ihmisen kanssa Kaneli sen sijaan koettelee rajojaan näykkimällä, ryntäilemällä ja olemalla itsepäinen - joku voisi sanoa sitä ilkeydeksi - mutta todellisuudessa poni vain haluaa selvittää, onko tämä ihminen luotettava johtaja (ja jos ei ole, poni ryhtyy itse johtajaksi). Ori on luonteeltaan usein suora, rohkea ja ehkä jopa raju, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi kiltti. Mielipidettä hevosesta ei kannata tehdä sukupuolen perusteella, vaan hevoset tulee kohdata yksilönä ja omia taitoja kannattaa pyrkiä kehittämään jatkuvasti, sillä hevosista riittää aina opittavaa.

P.s. Tämä postaus on kirjoitettu perustuen meidän kokemuksiin ja ajatuksiin - mielipiteitä on yhtä paljon kun erilaisia hevosiakin.

Varokaa syliin tulevaa oria!
Tunnetko itse oreja? Pidätkö enemmän oreista, tammoista vai ruunista?

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kanelilla on nyt oma satula - neljä päivää ponin selässä!

Kaneli sai viimeinkin ensimmäisen satulansa. Musta-ruskea Stübben Rex istuu ponin selkään kuin valettu (ainakin tällä hetkellä) ja 15" istuin on sopiva aikuiselle ratsastajallekin. Satula löytyi Facebookin satulanmyyntiryhmästä eikä postitusrumbaan tarvinnut lähteä, sillä myyjä sattui asumaan toisen omistajan kanssa samassa kaupungissa. 

Kaneli ensimmäinen oma satula: Stübben Rex 15".  Kaverikseen satula sai tietysti jo Helmikuussa ostetut Freejumpit, Pfiff Platin jalustinremmit, Hööksin anatomisen nahkavyön sekä Kingslandin ponihuovan.

Pääsiäisenä Kaneli sai viimein satulan selkäänsä. Poni ei välittänyt satulasta tai satuloinnista mitään, onhan sillä ajettu jo pari vuotta ja se on tottunut valjaisiin sekä kyljillä lepääviin ohjiin ja aisoihin. Kanelin ratsastajaan totutushan aloitettiin jo hiihtolomalla, jolloin Anni kävi kahdesti ponin kyydillä ilman satulaa ratsastamassa käyntiä, liikkeellelähtöjä ja pysähdyksiä juoksutusliinan päässä. Jo tuolloin osoittautui, että poni on erittäin herkkä istunnalle eikä jännitä ratsastajaa.


Pitkäperjantaina ponikokoisen omistajan loman vuoksi käynnistyi Kanelin nelipäiväinen "ratsastuskurssi". Ponin puoliylläpitäjä Laura oli lupautunut avustajaksi, joten satulointi oli suoritettu nopeasti kahden ihmisen voimin ja pian lähdettiinkin kentälle. Koska kenttä oli vielä melko kurainen, suoritettiin päivän ratsastus juoksutusympyrällä, joka onneksi oli jo kuivunut. Muutaman onnistuneen selkäännousuharjoituksen jälkeen totesimme, että poni on täysin tilanteen tasalla (joskin innokas) ja kuski jäi selkään.  Aluksi Kanelia ratsastettiin voltilla liinaa pitelevän Lauran ympärillä ja volttia suurennettiin asteittain sitä mukaa kun kävi selväksi, että poni ei yritä hankkiutua ratsastajasta eroon sinkoamalla pukkirodeoon tai tekemällä mitään muutakaan riskialtista. Koska poni oli aivan supermotivoitunut ja kuuliainen, löysättiin liina jo muutaman kierroksen jälkeen ja Kaneli pääsi kentälle ratsastajan kanssa kaksin. Perjantain ratsastuksessa keskityttiin ainoastaan käynnin tasaisuuteen, tahtiin ja tempoon sekä siihen, että poni on tasaisesti pohkeiden ja ohjien välissä. Poni suoritti siltä vaaditut pyynnöt hienosti, joten suunnilleen kahdenkymmenen minuutin operoinnin päätteeksi poni ohjattiin kaartoon ja kuski laskeutui selästä (Kaneli muuten osasi seisoa hienosti paikoillaan alastulon ajan!). Harjoittelun päätteeksi sekä poni että ratsastaja olivat tyytyväisiä, joten harjoituksia päätettiin jatkaa heti seuraavana päivänä.


Lauantaina Kaneli klipattiin ennen selkäännousua, jotta työskentely olisi mukavampaa ilman paksua pörröturkkia. Tälle päivää tallille ei saatu hevosmiestaitoista avustajaa mukaan, joten omistaja oli yksin ponin armoilla. Satulointi sujui tuttuun tapaan muitta mutkitta ja kentälle mennessä poni oli innosta piukeana. Kanelista irtosi muutama omatoiminen laukka-askel, pystyynnousu ja ilopukki ennen kuin ratsastaja kiipesi selkään, mutta ratsastuksen ajan poni toimikin kuin enkeli. Ratsastusaikaa lisättiin lauantaina noin kymmenellä minuutilla, eli päivän harjoitus kesti puolisen tuntia. Ratsastuksen aikana keskityttiin edellisenä päivänä harjoiteltuihin perusasioihin käynnissä sekä joukkoon lisättiin pysähdyksiä ja peruutuksia aivojumpaksi. Kaneli toimi jälleen aivan loistavasti, joskin käyntiä on ratsastettava vielä todella matalassa muodossa. Satulasta jalkautuminen onnistui avustajan puutteesta huolimatta hyvin, vaikka Kaneli ei vielä olisi malttanutkaan lopettaa. Loppupäiväksi poni pääsi tarhaamaan Kallen kanssa ja illalla vuorossa oli vielä vetreyttävä irtojuoksutus energioiden päästelyyn.


Sunnuntaina poni ratsastettiin iltapäivällä. Kanelin mielestä ratsuilu on ilmeisen mukavaa puuhaa (hän saa paljon kehuja taitavuudestaan), sillä poni suorastaan sinkosi tallista kentälle ja ennen sen oli jälleen pakko ottaa muutama intopiukea laukka-askel ja malttamaton pystyynnousu. Pienen rauhoittavan maastakäsin kävelytyksen jälkeen oli selkännousun vuoro ja Kaneli seisoi kiltisti paikoillaan. Alkuun poni oli todella energinen ja tuntui, että se saattaisi ottaa äkkilähdön pukkirodeoon koska tahansa. Herkkää ja energistä poni oli onneksi helppo ratsastaa istunnalla pienestä kierrosten otosta huolimatta ja pian Kaneli rauhoittuikin, vaikka esittelikin vielä hienosti edellisenä päivänä oppimiaan pysähdyksiä ja peruutuksia ilman ratsastajan pyyntöä. Pienen innostumisen jälkeen Kaneli keskittyi hienosti työskentelyyn ja kanavoimaan energiansa ratsastajan pyytämällä tavalla. Koska poni tuntui hyvältä ja sillä selvästi oli menohaluja, otettiin molempiin suuntiin pari ravipätkää ja Kaneli oli aivan superhieno! Loppukäynnit pääsi kävelyttämään jälleen mukana avustamassa ollut Laura selästä käsin ja omistaja pääsi tarkkailemaan ponin liikkumista sivustaseuraajana. Hieno Kaneli sai harjoitusten jälkeen vielä paljon rapsutuksia ja pääsi viettämään loppuillan tarhaan.


Pääsiäisloman viimeinen ratsastus suoritettiin jo maanantaiaamuna ennen omistajan lähtöä takaisin Etelä-Suomeen töiden pariin. Lyhyt, noin 20 minuutin mittainen ratsastus piti sisällään kertauksen tähän mennessä opituista asioista ja kuuliainen Kaneli meni kuin vanha tekijä. Yhteensä kuuden ratsastuskerran päätteeksi Kaneli on osoittautunut todella kivaksi pikkuponiksi myös selästä käsin: se on nöyrä ja miellyttämisenhaluinen, mutta varsin virkeä tapaus. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.


Nyt Kaneli on kesälomaan asti tauolla ratsastusasioista. Ponia on tarkoitus ajaa mahdollisimman paljon kevyttä hölkkää ja hieman pidempää matkaa (onneksi pohjat paranevat koko ajan). Kesällä ponin muuttaessa laiduntamaan ja pihattoon omistajien lapsuudenkotiin on tarkoituksena ajamisen lisäksi ratsastaa mahdollisimman paljon maastossa treenaten ponin ratsastukseen käytettävää lihaksistoa sekä opettaa poni kulkemaan kaikissa askellajeissa (poislukien kiitolaukka :D).


tiistai 2. huhtikuuta 2019

Kanelin ajo-opetuksesta

Aloitimme Kanelin ajo-opetuksen marraskuussa 2016 Kanelin ollessa noin 1.5 -vuotias. Olimme ostaneet ponin vasta edellisenä kesänä ja aiemmassa kodissa sitä ei oltu käsitelty juuri lainkaan. Kaneli oli siis ikäisiään jäljessä, vaikka saikin heti meille tullessaan  tehokkaan pikaperehdytyksen ponin tavoille. Kanelinhan piti tulla meille kesäksi vain ajo-opetukseen, mutta koska ponilla ei selvästikään ollut kokemusta ihmisen kanssa työskentelystä päätimme aloittaa kaiken alusta (ja myös ostaa ponin omaksemme). Ennen varsinaista ajo-opetuksen aloitusta huolehdimme, että perusasiat olivat hallussa: Kaneli osasi seistä paikallaan, antoi tehdä hoitotoimenpiteet kiltisti, hyväksyi suitset kuolaimineen sekä silat yllensä mukisematta ja toimi taluttaessa niin kuin varsan kuuluukin toimia (pieniltä riemuhepuleilta ei tuolloin vielä voinut välttyä). Tässä vaiheessa poni oli meille jo sen verran tuttu, että olimme havainneet sen rakastavan vauhdikasta menoa, olevan todella motivoitunut ja nopea oppimaan uutta sekä olevan äärimmäisen rohkea varsa.

Ajo-opetuksen ensimmäinen vaihe oli ohjasajo. Ennen oman ponin ostoa olimme saaneet olla mukana avustamassa nuorten ravivarsojen opetuksessa, joten tiesimme kuinka edetä ja mitä odottaa. Toteutimme ohjasajoon opetuksen kokonaan kahdestaan, vaikka aluksi suunnittelimmekin pyytävämme kolmatta henkilöä avuksi. Kaneli oli jo tottunut varsin hyvin sekä oikealla että vasemmalla puolella kulkevaan taluttajaan sekä siihen, että joku (=omistajat) saattaa kiertää pepun takaa, joten päädyimme siihen tulokseen, että opetus voidaan tehdä kahden omistajan voimin. 

Ensimmäinen ohjasajokerta sujuikin kuin rasvattu: toinen omistajista varmisti taluttaen, että poni pysyy hyppysissä, mikäli jotain odottamatonta tapahtuu toisen omistajan ohjasajaessa ponia kuin vanhaa tekijää. Kaneli oppi käskyt liikkua eteen sekä pysähtyä todella nopeaa ja muutaman taluttajan kanssa ohjasajetun harjoituskerran jälkeen ponia pystyi ohjasajamaan jo täysin itsenäisesti. 

Joulukuu 2016 - Ensimmäisiä ohjasajokertoja Kanelilla.

Joulukuu 2016 - Muutaman ohjasajokerran jälkeen uskalsimme lähteä jo
tutustumaan maastopolkuihin. Huomatkaa miten pieni Kaneli vielä oli!



Kärryt Kaneli sai peräänsä vasta puolen vuoden kuluttua ajo-opetuksen aloittamisesta. Syynä tähän oli se, että halusimme antaa ponin kasvaa rauhassa ja aloittaa kärryttelyt vasta lumien sulettua. Ajo-opetusta varten ostimme Kanelille Desperado B-ponin hiittikärryt sillä ajattelimme, että Kaneli luultavasti pistää ranttaliksi ja rikkoo ne ensimmäisillä ajokerroilla (olimme väärässä, nämä kärryt ovat meillä edelleenkin täysin naarmuttomina). Ennen kärryjen kiinnitystä aisoihin testasimme mitä Kaneli tuumaa kärryn renkaiden äänestä siten, että toinen meistä talutti ponia ja toinen veti kärryjä pienen pätkän ponin takana. Kaneli kummeksui ääntä aluksi hieman, muttei sinkoillut tai hermostunut missään vaiheessa. 

Ensimmäinen ajo sujui tuttuun kaavaan: toinen omistajista hyppäsi rattaille toisen taluttaessa kaiken varalta. Kaneli käyttäytyi itselleen tyypillisesti: se oli reipas ja aktiivinen, mutta kuunteli koko ajan ohjastajan neuvoja. Yksi säikähdyskin ensimmäisellä ajokerralla tuli kärryn renkaan osuessa kentällä olevaan viimeiseen lumikokkareeseen. Onneksi poni oli fiksu ja ymmärsi parin laukkaloikan jälkeen säikähtäneensä turhasta. 


Toukokuu 2017 - MiniKaneli ekaa kertaa kärryt perässä.

Toukokuu 2017 - Nopeasti oppivaa Kanelia uskalsi 
pian alkaa valjastaa ulkona, ponivain nautti auringosta.

Ehdimme ajaa Kanelilla muutaman kerran vuokratallin kentällä kunnes kesä koitti ja Kaneli muutti meille kotilaitumelle lomailemaan. Laiduntamisen ohessa ajoimme ponilla pari kertaa viikossa kevyen 2-4km maastolenkin pääosin käyntiä ja kevyttä hölkkää. Kaksivuotias Kaneli oli aina aivan superinnoissaan päästessään lenkille maastoon. Itsekin olimme todella tyytyväisiä ajo-opetuksen tulokseen - Kanelista oli tullut itsevarma ja rohkea maastoilija, jonka mielestä työnteko ja ihmisen kanssa oleminen on mukavaa. 



Kesä 2017 - Näissä maisemissa kelpaa ajella! <3

Mihin kiinnitimme erityistä huomiota Kanelin ajo-opetuksessa:
  • Turvallisuus
  • Perusteet hallinnassa
  • Rauhallisuus
  • Toistot
  • Sopivan lyhyet harjoitukset
  • Nuorta ponia ei saa väsyttää
  • Lopetus onnistumiseen
  • Sekä ponilla että omistajilla tuli olla aina hyvä mieli